Togo-koiran tarina

Valjakkokoira Togo

(tämän tarinan on kirjoittanut nuoremme)

Olipa kerran, koira nimeltä Togo. Togo on syntynyt Kuusamossa pieneen ja köyhään perheeseen, johon kuului Inari (äiti), Aslak (isä) ja Mikko (poikalapsi 7v). Togosta yritettiin pienestä pitäen kasvattaa opaskoiraa Kuusamon kylmiin ja pimeisiin iltoihin. Togon vanhemmat menehtyivät traagisesti Isä Antin  haulikon kautta, sillä koirat haukkuivat jatkuvasti. Togo oli peloissaan sillä hänellä ei ollut enään ketään kaveria paitsi perheen lapsi Mikko. Näin ollen yhtenä pimeänä talviyönä Mikko pakkasi reppunsa ja lähti Togon kanssa vaeltamaan pimeässä yössä mahdollisimman kauas julmasta perheestään.

Päivien patikoimisen jälkeen Mikko ei enää jaksanut kävellä, ja kaatui jäiseen lumihankeen. Togo meinasi menettää toivonsa, sillä hän ei enää halunnut palata kotiin. Togo tuupertui Mikon ympärille pitämään tämän lämpimänä, pohjoisesta puhaltava jäinen tuuli oli kuitenkin niin kylmä, että molemmat painuivat jäiseen lumihankeen yhä syvemmälle.

Kului tunteja, aamuaurinko oli juuri nousemassa kunnes Mikko havahtui moottorikelkan pärinään ja heilutteli jäisiä käsiään epätoivoisesti. Moottorikelkan kuljettaja kuitenkin juuri ja juuri erotti jotain edessään ja meni tarkistamaan asian.

Mikko oli yltäpäätä jäässä, kun apu oli saapunut paikalle mutta lohduttautui ajatuksella, että kohta hän pääsee lämpimään. Pienen ajomatkan jälkeen Mikko ja Togo oli saatu pieneen tupaan syömään ja lepäämään. Seuraavan aamunkoitteen aikoihin Mikko ja Togo olivat jo melkein palautuneet saamistaan paleltumista ja nousivat ylös kiittämään ystävällistä kalastajaperhettä, joka oli ottanut heidät luokseen.

Perheen isälle kuitenkin heräsi ajatus, mitä noin nuori poika ja koira tekivät kylmässä hangessa keskenään tuossa jäisessä säässä. Mikko kertoi kotonaan tapahtuneet julmat teot ja perhe kuitenkin ymmärsi pojan ja koiran huolen ja syyn lähteä evakkoon kotoaan. Kalastajaperheen isäntä sai päähänsä ratkaisun, millä saataisiin poika ja koira turvaan. Mikko kuunteli tarkkaan ja oli tämän kanssa samaa mieltä. Näin ollen Mikko ja Togo hyppäsivät taas moottorikelkan kyytiin ja heidät vietiin lähimmälle Husky-tarhalle jossa Mikko sai ’’sijaisperheen’’ ja Togo pääsi etsimään uusia leikkikavereita tarhaan.

Vuosia kului ja kaikki oli jotakuinkin hyvin, Mikko sai elää rauhassa nuoruutensa ja Togo sai leikkiä sydämensä kyllyydestä muiden koirien kanssa. Mikon uusi perhe kuitenkin ajautui finanssikriisiin ja joutuivat lopettamaan Husky-tarhansa ja luopumaan kaikistä koirista. Näin ollen Mikko oli löytänyt internetistä ilmoituksen, jossa haettiin koiraa nuorten pariin Etelä-Suomessa. Muutaman päivän miettimisen jälkeen Mikko päätti ottaa yhteyttä ilmoituksen laatijaan ja kertoi että hänellä olisi leikkisä nuori Togo koira, joka sopisi sinne. Ja jo seuraavana päivänä Togo tultiin hakemaan Mikolta pientä korvausta vastaan Hämeeseen.

Togo koiran seikkailuja Hämeessä pääset seuraamaan blogistamme.